Ruotsin koulutusjärjestelmä

Peruskoulu (grundskoleutbildning)

Ruotsissa oppivelvollisuus alkaa, kun lapsi on 6–8 vuoden ikäinen ja päättyy nuoren ollessa 16-vuotias. Peruskoulutus on joko kunnan tai Ruotsin valtion kouluviraston hyväksymän vapaakoulun (friskola) järjestämää ja oppilaalle maksutonta.

Lukiokoulutus (gymnasieutbildning)

Lukiokoulutus tarkoittaa oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeistä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Lähes kaikki 16–20-vuotiaat ruotsalaiset jatkavat opintojaan peruskoulun jälkeen kolmivuotisessa lukiokoulussa, joka on opiskelijoille maksuton. Lukioasteen tutkinnon voi Ruotsissa suorittaa

  •     lukiokoulussa (gymnasieskola)

  •     lukioasteen aikuiskoulutuksessa ja

  •     lukioasteen oppisopimuskoulutuksessa.

Ruotsissa ei järjestetä samanlaisia ylioppilaskokeita kuin Suomessa. Ylioppilaat voivat kuitenkin suorittaa vapaaehtoisen högskoleprov-kokeen lisätäkseen mahdollisuuksiaan saada opiskelupaikan korkeakoulusta.

Ruotsin lukiokoulussa on 18 kansallista koulutusohjelmaa, jotka sisältävät kahdeksan kaikille yhteistä ainetta (kärnämnen). Koulutusohjelmista kuusi on yleissivistäviä, erityisesti korkea-asteen opintoihin valmistavia (högskole-förberedande program) ja kaksitoista ammatillisesti suuntautuneita (yrkesprogram). Ammatillisesti suuntautuneissa ohjelmissa opiskelevat voivat käyttää enemmän aikaa ammattiaineisiin, mikä parantaa heidän valmiuttaan siirtyä työelämään heti lukio-opintojen jälkeen.

20 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus osallistua lukioasteen aikuiskoulutukseen (gymnasial vuxenutbildning). Lukioasteen aikuiskoulutusta tarjotaan kunnallisissa oppilaitoksissa (komvux), ja niissä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarjolla samat kurssit kuin lukiokouluissa.

Kaikki lukioasteen koulutusohjelmat antavat yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Pohjoismainen lukiosopimus antaa suomalaiselle mahdollisuuden suorittaa maksuttomat lukio-opinnot Ruotsissa.

Toisen asteen jälkeinen ammatillinen koulutus

Heinäkuusta 2009 lähtien Ruotsissa on tarjottu ammatillista lukiokoulun jälkeistä koulutusta (yrkeshögskoleutbildning, YH-utbildning). YH-koulutusta tarjotaan aloilla, joilla on pulaa koulutetusta työvoimasta. Kaikki YH-koulutusohjelmat hyväksyy asiasta vastaava viranomainen, myndigheten för Yrkeshögskolan, ja koulutusta tarkistetaan säännöllisesti. Koulutus järjestetään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on, että opiskelija voi saada työpaikan tai perustaa oman yrityksen heti tutkinnon suoritettuaan.

Koulutusta tarjoavat sekä yksityiset että julkiset oppilaitokset.

YH-koulutus perustuu lukiokoulun kansallisissa ohjelmissa hankituille tai vastaaville tiedoille. Ruotsin YH-tutkinnot ovat lukiokoulun jälkeistä koulutusta (eftergymnasialutbildning), mutta eivät korkea-asteen tutkintoja.

Yrkeshögskoleutbildning-koulutuksen on oltava laajuudeltaan vähintään 100 opintopistettä (yrkeshögskolepoäng). Viisi opintopistettä vastaa yhden viikon kokoaikaista opiskelua. Koulutusmuodossa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:   

  • yrkeshögskoleexamen, jonka laajuus on vähintään 200 opintopistettä (yhden vuoden kokopäiväiset opinnot) ja

  • kvalificerad yrkeshögskoleexamen, jonka laajuus on vähintään 400 opintopistettä (kahden vuoden kokopäiväiset opinnot). Vähintään 25 % opinnoista tulee suorittaa työelämässä, ja opintoihin kuuluu opinnäytetyö.

Korkea-asteen koulutus

Ruotsissa on yhteensä n. 60 korkea-asteen oppilaitosta: n. 20 valtiollista korkeakoulua ja n. 15 valtiollista yliopistoa sekä n. 25 yksittäistä koulutuksenjärjestäjää, joilla on oikeus tarjota korkea-asteen koulutusta.

Korkeakoulututkinnon voi suorittaa joko koulutusohjelmissa (programstudier) tai kokoamalla tutkinnon yksittäisistä opintokokonaisuuksista (fristående kurser).

Humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja luonnontieteellisten alojen opiskelijat koostavat tutkintonsa yleensä itse, kun taas oikeustieteellisten, teknisten ja lääketieteellisten alojen opiskelijat etenevät opinnoissaan useimmiten valmiin koulutusohjelman mukaisesti.

Opiskelija voi koota yleistutkinnon (generell examen) myös yksittäisistä kursseista. Kursseja voi valita melko vapaasti oppilaitoksen kurssitarjonnasta, mutta opintojen tulee muodostaa eheä kokonaisuus ja täyttää tutkintoon johtavan opiskelun vaatimukset. Yksittäisille kursseille ei aina välttämättä mahdu, sillä koulutusohjelmissa opiskelevilla on etuoikeus osallistua niille.

Ruotsin korkeakoulututkinnot jaetaan yleisiin (generella), taiteellisiin (konstnärliga) ja ammatillisiin (yrkesexamina) tutkintoihin. Nämä jakautuvat kolmelle tasolle: perustaso (grundnivå), ylempi taso (avancerad nivå) ja tutkijataso (forskarnivå).

Perustason tutkintoja ovat:

  •     kaksivuotinen korkeakoulututkinto (högskoleexamen, 120 opintopistettä, s.o. högskolepoäng)
  •     kolmevuotinen kandidaatin tutkinto (kandidatexamen 180 hp) sekä
  •     osa ammatillisista tutkinnoista (yrkesexamina), joiden laajuus vaihtelee.

Vähintään kolmivuotisen perustutkinnon suoritettuaan opiskelija voi päästä opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa (avancerad nivå). Ylemmän tason tutkintoja ovat

  •     yksivuotinen maisterin tutkinto (magisterexamen, 60 hp)
  •     kaksivuotinen maisterin tutkinto (masterexamen, 120 hp) ja
  •     ammatilliset tutkinnot (yrkesexamina), joiden laajuus vaihtelee.

Jatkotutkintoina (forskarnivå) voidaan suorittaa noin kaksivuotinen 120 hp:n laajuinen lisensiaatin tutkinto ja vähintään nelivuotinen 240 hp:n laajuinen tohtorin tutkinto.

Kansanopistot

Lisäksi Ruotsissa on 150 kansanopistoa (folkhögskola), joissa voi suorittaa vapaavalintaisia ja erikestoisia kursseja oman kiinnostuksen ja harrastuneisuuden mukaan. 

Skolverket: Karta över utbildningssystemet