Hakeminen Britannian korkeakouluihin


Lähes kaikkiin perustutkintotason (undergraduate eli bachelor) korkeakouluopintoihin haetaan UCAS-yhteishaun (University and Colleges Admissions Service) kautta: UCAS

Yhteishaku on syyskuusta tammikuuhun. Haku lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen koulutusohjelmiin sekä Oxfordin ja Cambridgen yliopistoihin on syys-lokakuussa.

Maisteriohjelmiin (master) haetaan yleensä suoraan korkeakouluihin. Joihinkin maisteriohjelmiin haetaan UCASin tarjoaman UKPASS-palvelun kautta. UKPASS-palvelua käyttävät yliopistot on listattu UKPASS-sivustolle: UKPASS

Huomaa, että Britanniassa jatko-opiskelu (postgraduate studies) viittaa undergraduate-tutkinnon jälkeisiin akateemisiin tai ammatillisiin opintoihin. Maisteriohjelmat luetaan siis jatko-opiskeluksi.

Katso tallenne 7.9.2017 pidetystä Opiskelemaan Britanniaan -infosta tai tutustu itsenäisesti infossa käsiteltyihin asioihin Opiskelemaan Britanniaan -Prezi-esityksen avulla.

Voit tutkia jatko-opiskelumahdollisuuksia esimerkiksi Prospects.ac.uk-sivustolla. Sivustolla on myös urasuunnitteluun liittyvää tietoa sekä työmahdollisuuksia.

Palaa otsikoihin

Opiskelupaikan valinta

Varaa reilusti aikaa tarjolla olevien vaihtoehtojen tutkimiseen, jotta löydät sellaisen oppilaitoksen ja koulutusohjelman, joka vastaa toiveitasi ja odotuksiasi. Ensimmäiseksi sinun kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa korkeakouluista ja koulutusohjelmista. Tärkeimpiä tietolähteitä ovat UCASin, Study-UK:n ja oppilaitosten omat verkkosivut.

Pohdi ainakin näitä asioita valitessasi korkeakouluja ja koulutusohjelmia:

  • Mitkä oppiaineet sinua kiinnostavat?

  • Antaako tutkinto toivomasi pätevyyden?

  • Haluatko opiskella suurkaupungissa vai pienemmällä paikkakunnalla?

  • Millaisia harrastusmahdollisuuksia opiskelupaikkakunnalla on?

  • Voitko jatkaa opintojasi Suomessa tai muissa maissa?

  • Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?

Palaa otsikoihin

Oppilaitoksen ja koulutusohjelman laatu

Kun alat valita sopivaa opiskelupaikkaa, selvitä oppilaitoksen ja koulutusohjelman laatu sekä se, onko tutkinto maan viranomaisten tunnustama.

Oppilaitoksen ja koulutusohjelman laatua voit selvittää monin eri tavoin. Voit käyttää eri yliopistojen ja koulutusalakohtaisen ohjelmatarjonnan vertailuun esimerkiksi Unistats-palvelua. Unistats hyödyntää sekä vuosittaisen opiskelijatyytyväisyystutkimuksen eli National Student Survey:n (NSS) tuloksia että viranomaisten keräämiä tietoja.

Apua oppilaitosten ja kaupunkien vertailuun voit saada myös esimerkiksi Iso-Britannian suomalainen opiskelijayhdistys ISO ry:n kautta. Yhdistyksen verkkosivuilla on käytännön tietoa opiskelusta Britanniassa ja vinkkejä opiskelua suunnitteleville. Keskustelupalstalla voit kysellä suomalaisten kokemuksia opiskelusta eri puolilla Britanniaa.

Britanniassa opetuksen laatua tarkastellaan Teaching Excellence Framework (TEF) -mittaristolla. Tutkimuksen laatua arvioidaan puolestaan Research Excellence Framework (REF) -järjestelmän avulla. Esimerkiksi Times Higher Education on julkaissut brittiläisten korkeakoulujen arviointiin liittyvää tietoa yhdistämällä TEF- ja REF-aineistoa.

Useat brittiläiset lehdet julkaisevat epävirallisia ranking-listoja, joissa korkeakoulut ja koulutusohjelmat on pantu paremmuusjärjestykseen eri kriteereitä käyttäen. Ranking-listoihin kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti, ja kannattaa myös huomioida, mitä asioita niissä on mitattu ja miltä osin ne ovat tärkeitä oman koulutusohjelman valinnan kannalta.

Vuosittain julkaistaan myös painettuja ja verkossa olevia oppaita, joissa oppilaitoksia on laitettu opintoaloittain paremmuusjärjestykseen tietyin kriteerein. Tällaisia oppaita ovat esimerkiksi The Times Good University Guide ja HEAP University Degree Course Offers. Verkossa olevien oppaiden käyttö voi olla maksullista.

Oppilaitosten suosion hakijoiden keskuudessa näkee myös koulutusohjelman pääsyvaatimuksista: mitä korkeampi hakijoilta vaadittava pistemäärä on, sitä suositumpi oppilaitos on ja sitä enemmän se joutuu karsimaan hakijoita nostamalla pistemäärän korkeaksi.

Muista myös selvittää, onko tutkinto maan viranomaisten tunnustama. Lisätietoja brittiläisistä tutkinnoista löydät Ison-Britannian hallituksen verkkosivuilta Gov.uk: Further and higher education courses and qualifications. Samalta sivustolta löydät myös listauksia tunnustetuista oppilaitoksista Gov.uk: Check if a university or college is officially recognised.

Muita olennaisia viranomaisia ovat esimerkiksi Quality Assurance Agency for Higher Education (QAA), jonka tehtävänä on arvioida korkeakoulutuksen laatua Britanniassa, ja Higher Education Funding Council for England (HEFCE), joka tuottaa tietoa Englannin korkeakouluista.

Palaa otsikoihin

Yliopistoryhmittymät

Brittikorkeakoulut ovat muodostaneet keskenään erilaisia yhteenliittymiä eli ryhmittymiä, jotka kertovat yliopistojen painotuseroista. Tässä on mainittu muutamia esimerkkejä, mutta ryhmittymiä on olemassa muitakin.

Russel Group -ryhmän yliopistot ovat maineeltaan akateemisiä ja tutkimuspainotteisia. Niitä kutsutaan myös lempinimellä Redbricks, joka viittaa pitkään historiaan ja perinteisiin.

University Alliance -ryhmän yliopistot korostavat vahvaa alueellista toimintaa, läheisiä suhteita paikalliseen elinkeinoelämään ja opetuksen laatua.

MillionPlus -ryhmä edustaa sellaisten yliopistojen uutta sukupolvea, joista monilla on pitkät perinteet ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen järjestämisessä.

Perinteiset Redbrick-yliopistot ovat yleisellä tasolla hyvämaineisia, mutta laadukkaita koulutusohjelmia voi löytyä muistakin ryhmistä. Varsinkin monet sellaiset yliopistot, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn alaan (kuten opettajankoulutus, urheilu tai maatalous) saavat korkeita lukuja opiskelijatyytyväisyydessä.

Britannian korkeakoulukentällä näkyy edelleen jako perinteisiin yliopistoihin ja uusiin yliopistoihin, jotka ovat saaneet yliopistostatuksen vasta vuonna 1992 (Post-92 Universities). Nämä uudemmat yliopistot ovat kuitenkin toimineet koulutuksenjärjestäjinä jo sitä ennen esimerkiksi college- tai polytechnic-nimellä. Post-92-yliopistot eivät kuitenkaan muodosta omaa yliopistoryhmäänsä, vaan niitä kuuluu yllä mainittuihin eri ryhmittymiin.

Artikkelissa Post-92 or Redbrick: Which Is A Better Fit For You?  pohditaan näiden yliopistotyyppien eroja ja suhdetta työllistymiseen opintojen jälkeen.

Palaa otsikoihin

Etsi ja vertaa oppilaitoksia

Study-UK

UCAS

UCAS: Browse subjects by category

Study in Scotland 

Study in Wales

Unistats

Guardian University Guide

Gov.uk: Recognised UK Degrees

Palaa otsikoihin

Pääsyvaatimukset

Hakijan on täytettävä sekä yleiset että koulutusohjelmakohtaiset pääsyvaatimukset, jotka ilmoitetaan yleensä brittiläisen koulutusjärjestelmän mukaisina.

Yleinen pääsyvaatimus suomalaisille hakijoille on lukion päättötodistus ja ylioppilastutkinto tai IB-tutkinto. Suomalaista ylioppilastutkintoa vastaa Britanniassa lähinnä General Certificate of Education Advanced Level (GCE A Levels) -tutkinto. Myös ammatillinen koulutus saattaa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluihin, mutta varmista tämä itse suoraan oppilaitoksesta.

Koulutusohjelmakohtaiset pääsyvaatimukset löydät oppilaitoksien ja UCASin verkkosivuilta. Koulutusohjelmakohtaisissa pääsyvaatimuksissa oppilaitos ilmoittaa, millaista yleisarvosanatasoa se A Level -päättökokeessa hakijoilta edellyttää. Oppilaitokset voivat myös vaatia, että hakija on suorittanut päättökokeen tietyissä oppiaineissa. A Level -päättökokeen arvosanat vaihtelevat A:sta E:hen. Pääsyvaatimukset voidaan ilmoittaa myös pisteinä oheisen taulukon mukaisesti.

A Level -arvosanat ja -pisteet:

A 120 pistettä

B 100 pistettä

C 80 pistettä

D 60 pistettä

E 40 pistettä

Britit suorittavat A Level -päättökokeessa yleensä kolme ainetta. Brittioppilaat keskittyvät opinnoissaan tavallisesti vain muutamiin aineisiin, minkä vuoksi he saavuttavat niissä usein edistyneemmän tason kuin suomalaiset lukiolaiset, jotka opiskelevat useampia aineita.

Tästä johtuen brittiläisiä ja suomalaisia arvosanoja on hieman vaikea verrata toisiinsa. Mitään virallista vertailutaulukkoa ei ole olemassa.

Karkean arvion vastaavuudesta saa periaatteella, että brittiläinen arvosana A vastaa Suomessa arvosanaa L tai E, brittiläinen B arvosanaa M, brittiläinen C arvosanaa C jne. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että viime kädessä oppilaitos itse päättää, miten se rinnastaa ulkomaiset tutkinnot brittiläisiin tutkintoihin.

Useimmat brittihakijat ovat yliopistoon hakiessaan vielä koulussa. Myös suomalaiset voivat hakea brittiläiseen yliopistoon jo viimeisen lukiovuoden aikana ennen ylioppilaskirjoituksia. Tällöin oppilaitokset ilmoittavat yleensä opiskelupaikkatarjouksessaan, millaisia arvosanoja ne edellyttävät hakijan saavuttavan ylioppilaskirjoituksissa.

Jos sinulla on kysyttävää tietyn koulutusohjelman pääsyvaatimuksista, sisällöstä tai hakumenettelystä, ota yhteyttä suoraan kyseessä olevaan oppilaitokseen. Oppilaitoksen opintotoimisto (admissions office) ja koulutusohjelman yhteyshenkilö (admissions tutor) pystyvät neuvomaan sinua tarkemmin. 

Palaa otsikoihin

Pääsykokeet, haastattelut ja soveltuvuustestit

Brittiläisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin ei yleensä ole pääsykokeita tai haastatteluita, poikkeuksena Oxfordin ja Cambridgen yliopistot. Joissakin tapauksissa hakijaa voidaan pyytää tekemään jokin harjoitustyö, esimerkiksi kirjoittamaan essee tietystä aiheesta.

Joihinkin koulutusohjelmiin voi olla soveltuvuustesti. Joitakin näistä testeistä voi suorittaa Suomessa. Tarkemmat tiedot mahdollisesti vaadittavista testeistä pisterajoineen löydät koulutusohjelmien pääsyvaatimuksista. Selvitä hyvissä ajoin, milloin ja missä voit suorittaa testin. Tarkempaa tietoa testeistä saat testijärjestäjien verkkosivuilta.

Jos pyrit lääketieteelliseen (lääketiede, hammaslääketiede ja eläinlääketiede), tarkista, vaatiiko yliopisto soveltuvuustestin läpäisyn. On mahdollista, että testi pitää tehdä jo ennen hakuajan päättymistä.

Useimmat Britannian lääketieteelliset vaativat The UK Clinical Aptitude Testin (UKCAT) suorittamista. Muutamat lääketieteelliset vaativat BioMedical Admissions Testin (BMAT) suorittamista.

Joissakin brittiyliopistoissa oikeustieteen undergraduate-opintoihin vaaditaan The National Admissions Test for Law (LNAT) suorittaminen.

Taideaineisiin haettaessa oppilaitokset pyytävät hakijoilta yleensä työkansion (portfolio), joka sisältää hakijan työnäytteitä. Musiikin, tanssin ja teatterin koulutusohjelmiin hakevia voidaan pyytää koe-esiintymiseen.

Taideaineissa useat oppilaitokset edellyttävät hakijoilta vuoden mittaisen valmistavan kurssin (foundation course) suorittamista. Tämä peruskurssi kattaa taideaineiden eri osa-alueet ja antaa toisaalta opiskelijoille aikaa valmistella työkansiota. Foundation-kursseille ei haeta UCAS-haussa, vaan opiskelupaikkoja haetaan suoraan oppilaitoksista.

Palaa otsikoihin

Kielitaitovaatimukset

Usein brittiläiset yliopistot ja korkeakoulut vaativat ulkomaisilta hakijoilta kansainvälisen kielitestin suorittamista. Kielitestiä ei välttämättä vaadita hakijalta, joka on opiskellut tai työskennellyt pidempään englanninkielisessä maassa tai suorittanut englanninkielisen lukion.

Kielitestiä ei yleensä ole pakko suorittaa vielä hakuvaiheessa. Tällöin oppilaitokset antavat hakijalle ns. ehdollisen tarjouksen (conditional offer), jossa ne ilmoittavat, muiden mahdollisten lisäehtojen ohella, millaisin arvosanoin kielitesti on läpäistävä ennen opiskelupaikan varmistumista.

Yleisimmät kielitestit ovat brittiläinen IELTS ja amerikkalainen TOEFL, mutta on olemassa muitakin testejä.

Yleensä kielitaidon todentamiseksi edellytetään IELTS-testin (The International English Language Testing System) suorittamista. Korkeakouluun pyrittäessä IELTS-testistä tulee suorittaa "Academic module", joka mittaa korkeakouluopinnoissa tarvittavaa kielitaitoa. Suomessa IELTS-testejä järjestää Finnbrit.

Kielitestejä pidetään tavallisesti kaksi kertaa kuukaudessa mutta korkeakoulujen vilkkaimpina hakuaikoina alkuvuodesta useamminkin. Silti alkuvuoden ruuhka-aikoina paikkoja ei välttämättä riitä kaikille halukkaille, joten kielitesti kannattaa suorittaa mahdollisuuksien mukaan jo aikaisemmin.

Useimmat korkeakoulut hyväksyvät myös TOEFL-testin (The Test of English as a Foreign Language). Lisätietoa testistä löydät Fulbright Centerin sivuilta.

Palaa otsikoihin

UCAS-yhteishaku

Ennen sähköisen hakulomakkeen täyttämistä lue tarkkaan yleiset täyttöohjeet UCASin verkkosivulta How to apply.

UCAS-hakulomake on tehty ensisijaisesti brittihakijoille. Suomalaishakijan tulee syöttää lomakkeelle ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen tiedot parhaaksi katsomallaan tavalla. Suomalaisten arvosanojen ja opintosuoritusten ilmoittamiseen ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa. Voit hakea opiskelemaan jo syksyn haussa, vaikka kirjoittaisit ylioppilaaksi vasta keväällä.

Olemme tehneet epävirallisen esimerkkilomakkeen, jota voit käyttää suuntaa-antavana apuna hakemuksen täyttämisessä. Esimerkissä hakulomake on täytetty abiturientin näkökulmasta.

Hakulomakkeen täyttöön liittyvissä yksityiskohtaisissa kysymyksissä ole yhteydessä suoraan haun järjestäjään UCASiin. Voit hakea vinkkejä UCAS-hakemuksen täyttämiseen myös ISO ry:n Britanniassa opiskelua koskevasta UKK-tietopaketista ja keskustelupalstalta.

Voit hakea samalla hakemuksella yhteensä viiteen eri koulutusohjelmaan. Ala- ja korkeakoulukohtaisena poikkeuksena on se, että näihin viiteen valintaan voi sisällyttää

  • korkeintaan neljä koulutusohjelmaa lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen alalta
  • vain yhden koulutusohjelman joko Oxfordin tai Cambridgen yliopistosta.

Henkilötietojen lisäksi hakemuksesi koostuu seuraavista osioista:

  • koulutusohjelmat (courses), joihin pyrit – Choices
  • aiemmat opintosi – Education
  • työkokemuksesi – Employment
  • motivaatiokirjeesi – Statement
  • suosituksesi – Reference

Motivaatiokirjeesi on tärkeä osa hakemusta. Sen tarkoitus on kuvata sitä, miksi haet opiskelemaan valitsemiisi koulutusohjelmiin. Mieti, miksi korkeakoulun kannattaisi valita juuri sinut kaikkien hakijoiden joukosta. Kirjoita motivaatiokirje itse, älä kopioi sitä mistään. ISO ry:lla on motivaatiokirjeen tarkastuspalvelu.

Tarvitset hakemukseesi myös suosituksen. Yleensä suosittelijaksi pyydetään lukion opettajaa siinä oppiaineessa, joka on koulutusohjelman kannalta olennaisin. Jos olet ollut jo pitkään työelämässä, voit pyytää suositusta työnantajaltasi. Suositus sisältää arvion aiemmista suorituksistasi sekä potentiaalistasi haettavan aineen opiskelijana. Myös suosituksella on suuri merkitys hakemuksessasi.

Voit syöttää UCAS-lomakkeeseen vain suosittelijan yhteystiedot ja sähköpostiosoitteen. UCAS lähettää annettuun osoitteeseen sähköpostin, jonka ohjeita seuraamalla suosittelijan tulee käydä liittämässä suositus hakemukseen. Voit lähettää hakemuksensa eteenpäin vasta sitten, kun suositus on liitetty hakemukseen.

Koulutodistusten kopioita ei tarvitse liittää UCAS-hakemukseen. Niitä voidaan pyytää hakuprosessin myöhemmissä vaiheissa.

ISO ry:n usein kysyttyjen kysymysten listalla on vinkkejä motivaatiokirjeen ja suosituskirjeen laadintaan.

UCAS toimii välittäjänä hakijan ja oppilaitoksien välillä; päätöksen opiskelijavalinnasta tekevät oppilaitokset. Voit seurata hakemuksesi statusta kirjautumalla UCAS Track -palveluun.

Saat vastauksen oppilaitoksilta yleensä maalis-huhtikuun aikana. Jos opiskelupaikkatarjous on unconditional, oppilaitos tarjoaa opiskelupaikkaa suoraan ilman mitään lisäehtoja. Jos tarjous on conditional, oppilaitos vaatii sinulta jonkin lisäehdon tai -suorituksen, esimerkiksi kielitestin tietyllä pistemäärällä, ennen kuin opiskelupaikka vahvistuu.

Palaa otsikoihin

Late applications -haku

UCAS ottaa vastaan hakemuksia myös varsinaisen hakuajan jälkeen ja toimittaa niitä eteenpäin korkeakouluille (late applications).

Tällöin on kuitenkin muistettava, että kaikkiin koulutusohjelmiin ei välttämättä enää oteta opiskelijoita – korkeakouluilla ei ole velvollisuutta käsitellä myöhään saapuneita hakemuksia.

Vaikka käytännössä voi siis olla mahdollista löytää opiskelupaikka myös varsinaisen hakuajan päätyttyä, kannattaa ensisijaisesti pyrkiä noudattamaan UCASin normaaleja hakuaikoja.

Palaa otsikoihin

UCAS Extra

UCAS Extra -haussa on tarjolla yksittäisiä opiskelupaikkoja. Voit hakea UCAS Extra -haussa, jos olet käyttänyt varsinaisessa UCAS-haussa maksimimäärän valintoja eli hakenut viiteen eri koulutusohjelmaan, mutta sinulle ei tästä huolimatta ole tullut mieleisiä opiskelupaikkatarjouksia. Haku kestää yleensä helmikuun lopusta kesäkuun loppuun saakka.

Palaa otsikoihin

Clearing-haku

Heinäkuussa käynnistyy Clearing-haku, jonka tavoitteena on täyttää jäljelle jääneet, vapaana olevat opiskelupaikat. Ne hakijat, joille ei ole tarjottu opiskelupaikkaa kesäkuun loppuun mennessä, saavat Clearing-hausta automaattisesti lisätietoa.

UCASin verkkopalvelussa on tietoa sekä UCAS Extran että Clearing-haun tarkemmista ehdoista ja hakumenettelyistä.

Palaa otsikoihin

Kysyttävää?

Jos sinulla kysymyksiä esimerkiksi hakukelpoisuusvaatimuksista tai suorittamiesi opintojen soveltuvuudesta pohjakoulutukseksi tiettyyn koulutusohjelmaan, ota yhteyttä sinua kiinnostavien yliopistojen hakijapalveluihin

Jos tarvitset apua Personal Statementiin, UCAS-hakemukseen tai suositukseen liittyvissä asioissa, voit saada tueksesi Britanniassa jo opiskelevan vapaaehtoisen, jonka kanssa voit käydä läpi hakuprosessiin liittyviä asioita. Project Access on Britanniassa ja USA:ssa opiskelevien vapaaehtoisten verkosto, joka järjestää esimerkiksi mentorointia ja webinaareja hakijoille. Verkostolla on myös suomalaisopiskelijoiden tiimi
Palaa otsikoihin